-
Perustuslaki
- Demokratia
- Oikeusvaltio
- Perustuslain etusija
- Vallanjako
Perustuslain etusija
- Uutiset
18.12.2023 16.30
Hovioikeus: Kysymys lapsen biologisesta isästä oli syytä tutkia ja ratkaista ennen kuin lapsen mahdollisesta adoptiosta päätettiin - käräjäoikeuden päätös kumottiin (ään.)Isyyslain 42 §:n 2 momentin soveltaminen johti PL 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeiseen ristiriitaan yksityiselämän suojaa koskevan PL 10 §:n kanssa ja se oli siksi jätettävä tässä tapauksessa soveltamatta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2023) - Uutiset
15.12.2021 10.00
Korkein oikeus määräsi haudan avattavaksi isyystutkimusta vartenKKO määräsi kuolleen, isäksi oletetun miehen edesmenneiden vanhempien haudan avattavaksi oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemistä varten. Oikeusgeneettisen tutkimuksen tekeminen jo haudatusta vainajasta on oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain mukaan kiellettyä, mutta tässä asiassa korkein oikeus antoi etusijan perustuslaissa turvatulle yksityiselämän suojalle. - Uutiset
6.10.2021 10.10
KHO: Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys ei ollut perustuslaissa tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa yhdistymisvapauden kanssaKorkein hallinto-oikeus katsoi, että yliopistolain 46 §:n soveltaminen ei käsillä olleessa tilanteessa ollut perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Valitus hylättiin. (Ään. perusteluista 3–2) - Uutiset
17.6.2021 11.44
Vierashuoneessa oikeustieteen tohtori, asianajaja Janne Juusela: Miksi Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin?Suomen perustuslain valvontajärjestelmä pitäisi uudistaa vastaamaan oikeusvaltioperiaatteen vaatimuksia. Perustuslakivalvonta tulisi muuttaa rakenteellisesti ja institutionaalisesti siten, että valvonnan ylin toimivalta siirretään uudelle perustuslakituomioistuimelle. Perustuslakituomioistuimen perustamisen vaihtoehtona on korkeimpien oikeuksien yhdistäminen ja perustuslakijaoston perustaminen sen yhteyteen. Perustuslakituomioistuimen myötä ennakkovalvonnasta tulisi nykyistä systemaattisempaa ja kattavampaa. Ennakkovalvonnasta tulisi myös nykyistä oikeudellisempaa ja siten ennustettavampaa. Perustuslaillisen valvonnan ylimpänä auktoriteettina perustuslakituomioistuin tehostaisi merkittävästi perustuslain ja perusoikeuksien toteutumisen jälkivalvontaa. - Uutiset
11.6.2021 13.25
Ihmisoikeuskeskuksen selvitys perustuslain 106 §:n etusijasäännöksestä ja ilmeisen ristiriidan vaatimuksestaIhmisoikeuskeskuksen julkaisu "Perustuslain 106 §:n etusijasäännös ja ilmeisen ristiriidan vaatimus – onko aika kypsä muutokselle?" käsittelee perustuslain 106 §:n etusijasäännökseen liittyviä muutostarpeita, jotka liittyvät ilmeisyyden vaatimukseen. Selvityksessä on tutkittu tuomioistuinten ratkaisuja, joissa tuomioistuin on lainvoimaisesti todennut ilmeisen ristiriidan perustuslain ja lain säännöksen soveltamisen välillä. Selvityksessä on esitelty ratkaisuista esiin nousevia havaintoja, kuten että kaikki ratkaisut koskevat perusoikeuksia, puolet ratkaisuista ovat äänestysratkaisuja ja että ratkaisujen määrä on varsin harvalukuinen. Selvityksessä on käsitelty myös vuonna 2011 voimaan tulleen perustuslain muutoksen valmistelun yhteydessä esitettyjä kantoja sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjä näkemyksiä ilmeisyyden vaatimuksen tarpeellisuudesta ja perusteltavuudesta. - Uutiset
4.6.2021 10.18
Vastaajalla oli oikeus valittaa erikseen hänelle virheellisin perustein määrätystä rikosuhrimaksusta ja KKO jätti perustuslain 106 §:n nojalla soveltamatta muutoksenhaun rajoittamista koskevan rikosuhrimaksulain säännöksenVastaaja valitti hovioikeuteen käräjäoikeuden määräämästä rikosuhrimaksusta. Hovioikeus katsoi, että rikosuhrimaksusta ei voinut rikosuhrimaksulain 5 §:n mukaan hakea muutosta, kun valittaja ei ollut hakenut muutosta myös pääasiaan. Hovioikeus jätti tämän vuoksi valituksen tutkimatta.
Korkein oikeus katsoi, että vastaajalla oli oikeus valittaa erikseen hänelle virheellisin perustein määrätystä rikosuhrimaksusta ja jätti perustuslain 106 §:n nojalla soveltamatta muutoksenhaun rajoittamista koskevan rikosuhrimaksulain säännöksen. - Uutiset
3.11.2020 11.32
Hallinto-oikeuden päätös ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä koskevassa asiassaAsiassa oli kysymys siitä, onko yliopistolain ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä koskevan säännöksen soveltaminen ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa tilanteessa, jossa yliopistossa opiskeleva ylioppilaskuntaan lain nojalla automaattisesti ja pakollisesti kuuluva jäsen on ilmoittanut haluavansa erota ylioppilaskunnasta vedoten perustuslaissa perusoikeutena turvattuun yhdistymisvapauteen sekä hänen epäyhdenvertaiseen asemaansa suhteessa ammattikorkeakoulun opiskelijoihin. HAO tutki hallintoriitahakemuksena valittajan vaatimukset, jotka koskivat eroamista ylioppilaskunnasta ja jäsenmaksun palauttamista lukuvuodelta 2018–2019. HAO hylkäsi hakemuksen. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiin. (KHO hylkäsi HAO:n päätöksestä tehdyn valituksen) - Uutiset
30.9.2020 11.33
Hovioikeus palautti äitiyden vahvistamista koskevan asian käräjäoikeuteen ja määräsi oikeusgeneettisen tutkimuksen suoritettavaksiA oli saapunut Suomeen kahden lapsen kanssa, joista toinen, vuonna 2011 syntynyt poika, oli merkitty väestötietojärjestelmään hänen lapsekseen. A oli pyytänyt maistraattia muuttamaan hänen väestötietojärjestelmässä olevia tietojaan siten, että myös B merkitään hänen lapsekseen. Maistraatti ei ollut muuttanut kyseistä tietoa väestötietojärjestelmään katsoen, että se ei ollut saanut luotettavaa selvitystä vanhempi-lapsisuhteesta B:n syntymäpäivämerkintöjä koskevien ristiriitaisuuksien vuoksi. B:n isän oli ilmoitettu menehtyneen ennen perheen saapumista Suomeen. Näin ollen ja kun B:tä ei ollut väestötietojärjestelmään merkitty A:n lapseksi, hänellä ei ollut virallista huoltajaa. HO:ssa oli kysymys siitä, voitiinko A:sta ja B:stä määrätä tehtäväksi oikeusgeneettinen tutkimus ja vahvistaa A olevan B:n äiti. KO:n päätös kumottiin. HO määräsi suoritettavaksi oikeusgeneettisen tutkimuksen A:sta sta ja B:stä. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
4.6.2020 11.30
Hovioikeus ei määrännyt hautaa avattavaksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain tarkoittaman näytteen ottamiseksi - lain säännös ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaOIL 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat tuomioistuimen määräämän näytteenoton ulkopuolelle. Säännöksen taustalla olevan hallituksen esityksen mukaan esitystä valmistellut työryhmä oli ehdottanut, että tutkimus olisi voitu määrätä tehtäväksi myös haudatusta vainajasta, mutta tästä oli kielteisen lausuntopalautteen vuoksi ja hautarauhan kunnioittamiseksi päätetty jatkovalmistelussa luopua (HE 56/2004 vp s. 12 ja 13). Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuimella ei mainitun säännöksen nojalla ole oikeutta määrätä hautaa avattavaksi näytteen ottamiseksi. OIL:n säännöksen soveltaminen ei tässä tapauksessa ollut muodostanut ehdotonta estettä valittajan perimän selvittämiseksi, eikä säännös intressipunninnan perusteella ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 4.6.2020) - Uutiset
9.9.2019 11.00
Oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 5 §:n 2 momentissa on nimenomaisesti rajattu haudatut vainajat lain soveltamisalan ulkopuolelle - hovioikeus arvioi johtiko mainitun rajauksen soveltaminen asiassa ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssaTurun HO katsoi, ettei oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (OIL) 5 §:n 2 momentin soveltaminen johtanut ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa. Vaatimus määrätä oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tehtäväksi B:n vanhemmista oli siten hylättävä. (Ks. KKO:2021:88: HOn ja KO:n tuomiot kumottiin ja hauta määrättiin avattavaksi isyystutkimusta varten) - Uutiset
6.9.2019 9.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei tutkinut pelastuskoirayhdistyksen päätöksen moitekannetta oikeussuojan tarpeen puuttuessaMoitekanteen kohteena olleet päätökset koskivat harrastustoimintaa, jota tosin voitiin sinänsä pitää laatunsa, viranomaisliitäntänsä ja merkityksensä puolesta tavanomaisesta harrastustoiminnasta poikkeavana. Päätöksillä ei ollut kielletty A:ta ja B:tä harjoittamasta pelastuskoiratoimintaa, vaan heiltä oli evätty toistaiseksi mahdollisuus toimia eräissä luottamustehtävissä. Päätösten merkitys A:lle ja B:lle oli näin ollen oleellisesti vähäisempi kuin ratkaisussa KKO 1998:122 kantajana olleelle ammattiurheilijalle. Nyt kysymys ei ollut oikeudesta harjoittaa elinkeinoa, eivätkä päätökset rinnastuneet kunniaa koskevilta vaikutuksiltakaan tuohon ratkaisuun. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, etteivät A ja B näyttäneet heillä olevan ilmeistä ja riittävää oikeussuojan tarvetta. Näillä perusteilla kysymys ei ollut sellaisesta A:n ja B:n oikeuksia ja velvollisuuksia koskevasta päätöksestä, että yhdistysoikeudellisten oikeusturvakeinojen rajoitusten noudattaminen olisi perustuslain 106 §:n tarkoittamalla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain 21 §:n 1 momentin kanssa. A:n ja B:n väite sopimussuhteen syntymisestä heidän ja yhdistyksen välillä oli asian ratkaisemisen kannalta merkityksetön. A:lla ja B:llä ei ollut kanneoikeutta. Kanne oli kaikilta osin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
31.5.2019 16.00
Hovioikeus: Alle kolme vuotta kestänyt rikosoikeudenkäynti kahdessa asteessa ei kestänyt kohtuuttoman kauanArvioitavana olevassa asiassa syytteet olivat koskeneet lähestymiskiellon rikkomista, laitonta uhkausta, vainoamista ja viestintärauhan rikkomista. Kun otettiin huomioon, että arvioitavana olevaan asiaan ei ollut liittynyt erityistä kiireellisyysperustetta, yhteensä alle kolmen vuoden käsittelyaikaa ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä. Valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa ei ollut loukattu, eikä hyvityksen tuomitsemiselle siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
10.1.2019 11.30
KHO: Valituskielto kiinteistöverosta vapauttamista koskevasta päätöksestä ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaKunta oli veronkantolain 38 b §:n nojalla ottanut ratkaistavakseen kiinteistöverosta vapauttamista koskevat asiat ja hylännyt yhdistyksen verosta vapauttamista koskevan hakemuksen ja oikaisuvaatimuksen. Hallinto-oikeus oli jättänyt yhdistyksen valituksen tutkimatta, koska veronkantolain 38 a §:n 8 momentin mukaan kiinteistöverosta vapauttamista koskevaan päätökseen ei saanut hakea valittamalla muutosta. KHO hylkäsi yhdistyksen valituksen katsoen, että mainittu valituskielto ei ollut perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. - Uutiset
6.6.2018 9.13
KHO äänesti: On perustuslain vastaista että kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ajoluvan hakemista edeltäneen viiden vuoden aikana merkitsee ehdotonta estettä taksinkuljettajan ajoluvan saamiselleTrafi oli 19.12.2016 hylännyt A:n taksinkuljettajan ajolupaa koskevan hakemuksen, koska A oli 10.5.2014 syyllistynyt kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. A oli henkilöauton ja pakettiauton kuljettamiseen oikeuttavalla ajokortilla erehdyksessä ajanut viiden kilometrin matkan autoa, joka oli rekisteröity kevytkuorma-autoksi. Hänet oli tämän johdosta tuomittu sakkorangaistukseen ja määrätty ajokieltoon. Taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain 9 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan syyllistyminen kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta ajoluvan hakemista edeltäneen viiden vuoden aikana merkitsi ehdotonta estettä ajoluvan saamiselle. Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksensä perusteluissa mainituista syistä välttämättömäksi arvioida käsillä olevan yksittäistapauksen yhteydessä, muodostuiko lain soveltamisen lopputulos asiassa perustuslain vastaiseksi. Koska tällaista elinkeinovapauden rajoitusta ei voitu selvästikään pitää välttämättömänä toisen perusoikeuden takaamiseksi eli liikenne- ja asiakasturvallisuuden saavuttamiseksi, lainkohta oli jätettävä tässä tapauksessa soveltamatta. Äänestys 4–1. - Uutiset
16.5.2018 16.00
Hovioikeus: Luotsauslain 4 §:n soveltaminen ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssaHO katsoi luotsausrikkomusta ym. koskevassa rikosasiassa, että KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa luotsauslain 4 §:n (Luotsaustoiminnan harjoittaminen) soveltaminen ei ollut PL 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. (Vailla lainvoimaa 16.5.2018) - Uutiset
2.3.2018 9.49
KKO: Ahvenanmaan ajokorttilain ajokieltosäännöksen soveltaminen asiassa ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuus lain edessä -säännöksen kanssaKorkein oikeus katsoi, ettei Ahvenanmaan ajokorttilain säännöksen soveltaminen asiassa ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain 6 §:n 1 momentin säännöksen kanssa. - Uutiset
23.2.2018 10.17
Hovioikeus äänesti: Tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on perustuslaissa kiellettyä syrjivää kohtelua Jehovan todistajiin nähdenHelsingin HO hylkäsi perjantaina (23.2.) antamallaan tuomiolla syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. KO oli tuominnut vastaajan teosta laissa säädettyyn 173 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Vastaaja oli kieltäytynyt siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi. HO katsoi, että tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on perustuslaissa kiellettyä syrjivää kohtelua Jehovan todistajiin nähden, jotka on lailla vapautettu sekä asepalveluksen että siviilipalveluksen suorittamisesta. Kysymys perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuuden vaatimuksen merkityksestä asiassa ratkaistiin HO:ssa seitsemän jäsenen vahvennetussa kokoonpanossa. Ratkaisu tästä kysymyksestä syntyi äänestyksen jälkeen (4–3). (Vailla lainvoimaa 23.2.2018) - Uutiset
1.2.2018 9.41
Hovioikeus: Isyyden selvittämistä koskeva DNA-näyte määrättiin otettavaksi haudatusta miehestäHelsingin hovioikeus katsoi torstaina (1.2.) antamassaan päätöksessä, että isyystutkimuksen edellyttämä oikeusgeneettinen tutkimusnäyte voidaan ottaa jo haudatusta miehestä ja määräsi haudan avattavaksi tutkimuksen teettämiseksi. Hovioikeus muutti siten Helsingin käräjäoikeuden päätöstä, jonka mukaan haudan avaaminen ei ollut mahdollista näytteen ottamiseksi. (Vailla lainvoimaa 1.2.2018) - Uutiset
18.5.2017 11.04
KHO kumosi törkeästä kirjanpitorikoksesta ja apteekkimaksurikkomuksesta tuomitun apteekkarin apteekkiluvan peruuttamisesta tehdyt HAO:n ja Fimean päätökset suhteellisuusperiaatteen vastaisinaApteekkiluvan peruuttamisessa ei ollut kysymys kaksoisrangaistavuudesta apteekkarin teon tai laiminlyönnin moitittavuuden perusteella. KHO katsoi, että arvioitaessa, oliko apteekkaria pidettävä ilmeisen sopimattomana harjoittamaan apteekkitoimintaa, voitiin huomiota kiinnittää siihen, antavatko apteekkarin laiminlyönnit ja teot aihetta katsoa, että apteekkari on myös tulevaisuuteen nähden ilmeisen sopimaton toimimaan apteekkarina. Kokonaisarvioinnin perusteella laiminlyöntiä ei ollut tullut pitää niin vakavana, että hänen apteekkilupansa peruuttamiselle olisi enää Fimean asiasta päättäessä ollut riittäviä perusteita. (Ään. 4-1) - Uutiset
15.11.2016 13.20
Hovioikeuden ratkaisu henkilörekisterin määritelmästä, henkilörekisteririkoksesta ja kieltoerehdyksestä rangaistusvastuusta vapautumiseksiRiidatonta oli, että A:lta oli takavarikoitu muistikortille tallennettua dataa. Datassa oli syytteen teonkuvauksessa tarkoitetulla tavalla ollut 368 kappaletta kuvatiedostoja, joiden nimenä oli ollut ihmisen nimi sekä vaihteleva määrä muita tietoja, kuten poliittinen vakaumus, asuinpaikka, toimi tai syntymäaika. Näistä 279 kappaletta oli ollut tunnistettavia henkilöitä. Henkilöt olivat olleet luokiteltuina eri alikansioihin esimerkiksi työtehtävän, etnisen taustan, yhteiskunnallisen mielipiteen tai poliittisen mielipiteen perusteella. A:n keräämän datan oli katsottava muodostavan henkilötietolain 3 §:n mukaisen henkilörekisterin. A:n menettely täytti henkilörekisteririkoksen tunnusmerkistön. A:lla oli katsottava olleen selonottovelvollisuus toimintaansa sääntelevistä oikeusohjeista. Hän ei väittänytkään pyrkineensä etukäteen selvittämään toimintansa lainmukaisuutta eikä asiassa esitetty selvitys myöskään antanut aihetta olettaa, että hän olisi tehnyt niin. Tähän nähden, ja ottaen huomioon se, että kieltoerehdystä on tulkittava suppeasti, A:n erehtymistä tekonsa sallittavuudesta ei voitu pitää ilmeisen anteeksiannettavana. A ei siten ollut rangaistusvastuusta vapaa rikoslain 4 luvun 2 §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 15.11.2016)